Kuvatarina: Ensimmäinen ennustus

Hei kaikille!

Satuinkin tässä saattumalta keksimään ihan hyvän kuvatarinaidean, jota alan nyt kuvaamaan ja kirjoittamaan. Tässä olisi ensimmäinen osa kuvatarinaa.

Haluan pahoitella kaikkien kuvien laatua, mutta en saa otettua parempi laatuisia kuvia. Olen kuitenkin toivonut joululahjaksi järjestelmäkameraa ja jos saan sen, saan aivan varmasti parempia kuvia aikaan.

Joulu lähestyykin jo äkkiä, tänään on marraskuun viimeinen päivä (eikä mulla ole vieläkään kalenteria, iik!). Odotatteko te joulua? Mitä olette toivoneet joulupukilta lahjaksi tänä vuonna?

Itse olen toivonut sen kameran lisäksi myös muita nukkejuttuja sekä uutta pullippia (viime pullipin ostosta taitaakin olla jo pari vuotta aikaa). Toivottavasti joku niistä toiveista päätyy pukin mukaan!

Mutta tänään vuorossa on tosiaan se kuvatarina, joten eiköhän mennä sen pariin. Pahoittelen vielä kerran huonoa laatua.

Kt: Ensimmäinen ennustus

Akemi: *herää unestaan*

Akemi: ^Apua! Voiko tuo olla totta?! Ainakin uni tuntui aivan todelta...^

Akemi: ^Minun on kerrottava tästä serkulleni!^ *nousee ylös*

Akemi: *lähtee etsimään serkkuaan*

Miku: *katsoo televisiota olohuoneessa*

Akemi: Miku! Minulla on erittäin tärkeää asiaa! Laita se pois

Miku: Hyvä on. *sulkee television*

Miku: Kerro huolesi.

Akemi: Sain tänään ensimmäisen ennustukseni...

Miku: Ihanko totta? Kerro kaikki!

Akemi: Maxine on voimistunut jälleen. Hän tuhoaa kohta koko maailman. Toivoinkin ennustukseni liittyvän siihen, ja niin se liittyykin.

Miku: Mitä? Kerro heti!

Akemi: Olen varma, että uneni oli ennustus. Siinä sanottiin, että Maxine voi voittaa vain Viisi Urheaa, joilla on taikavoimia.

Miku: Vau! Oletko tosissasi? Saisimme Maxinen vihdoin kukistettua?

Akemi: Kyllä.

Miku: Mitä muuta ennustuksessa oli?

Akemi: Ei mitään muuta tärkeää.

Miku: Täytyykö meidän nyt löytää ne Urheat? Mutta miten se on mahdollista? Hehän voivat olla vaikka missä päin maailmaa!

Akemi: Olen oraakkeli ja sain ensimmäisen tärkeän ennustukseni. Luulen, että saan ennustusten kautta vihiä siitä, missä ensimmäinen voisi olla.

Miku: Onko meidän lähdettävä nyt matkaan?

Akemi: On lähdettävä ja heti. Toivottavasti vanhempani eivät huomaisi.

Miku: No niinpä! Yleensä he huomaavat kaiken. Eilenkin minä söin salaa ne yhdet keksit ja-

Akemi: Tule jo! Aikaa ei ole hukattavaksi. Pahuus vahvistuu koko ajan.

Miku: *nousee ylös* Tullaan!

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Siinä oli kuvatarinan ensimmäinen osa! Toivottavasti tykkäsitte.

Anteeksi, kun tarina alkaa hieman epäselvästi, mutta kaikki selkenee varmasti tarinan edetessä pidemmälle.

Nyt toivotan kaikille erittäin hyvää viikonjatkoa ja koska eilen oli ensimmäinen adventti, myös ihanaa joulunaikaa! Olette parhaita!!<3

~ Hunaja ja nuket ~